Piirsin hänet tytöksi ihan vain hameen takia, Ssenillä ja muilla samaan lajiin kuuluvilla kun ei ole kuin yksi sukupuoli. Nyt kun jälkeenpäin miettii, olisin voinut tehdä hahmosta vähän androgyynimmän oloisen. Ei sillä, että asialla olisi kauheammin mitään merkitystä, kunhan lämpimikseni mietin hölmöjä.
Alun perin Ssenin hahmoa miettiessäni miulla oli visio punkkaritytöstä (no niin, tässä syy siihen, miksi piirsin tytön!), kiltistä ja uteliaasta sellaisesta. Levähame/henkselikokonaisuus juontuukin juuri tällaisesta asukokonaisuudesta, jonka piirsin. Ja "harjas" Ssenin päässä on kuin irokeesikampaus.
Ja maailma, jossa Ssen asuu: kyläyhteisö ilman johtajaa, kaikki ovat saman arvoisia. Uskontoja ei tunneta, joten ideaalisia konflikteja ei synny, sotia ei ole koskaan ollut eikä tule. Anarkia, eikös?
Tasa-arvo yltää myös lajirajojen yli. Vaikka Ssenin laji on planeettansa ihminen, ei se silti korosta älyllistä ylivertaisuuttaan ja alista muista lajeja alapuolelleen. Kaikki lajit eivät ole kasvinsyöjiä, vaan saalistajiakin esiintyy (enimmäkseen pinnalla). Näin luonnon tasapaino säilyy ja kaikki toimii kuten pitääkin.
Voisi siis sanoa, että Planeettaa luodessani luon omaa ihannemaailmaani.
Kuten usein käy, lastenkirja kätkee sisäänsä jonkin monimutkaisemman sanoman. Mie osittain haluankin, omalla tavallani, yrittää vaikuttaa ihmisiin. Toivottavasti tätä ei nyt ajatella hirveänä viherpiipertäjäpropagandana. Toki kirjan voi lukea ihan sellaisena kuin se päällisin puolin on: kertomuksena kuvitteellisesta planeetasta ja elämän esiintymisen mahdollisuudesta avaruudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti