Eräs planeetta Joensuun pääkirjastolla

Nyt se sitten on siellä.

Pystytimme näyttelyn lauantaina kaverini Katjan kanssa (kiitosss avusta!) ja ihan hyvä siitä taisi tulla. Taulut ovat suhteellisen suorassa ja vieraskirja esillä.

Tässä todistusaineistoa:

Jeps, tämä projekti on nyt sitten ohi. Edelliseen merkintään taisin kirjoittaa jo niin hienot loppusanat, etten nyt enää viitsi.

Moikka!

t. Lotta

Sen pituinen se

Opinnäytetyön tekeminen alkaa olla jo ohi. Vieläkään en ole kirjan lopullista versiota saanut käsiini mutta sähköisessä muodossaan se on täysin valmis. Kirjallinenkin on tehty, kunhan saan jonkinlaisen loppukaneetin kirjoitettua. Loppuseminaarini oli viime perjantaina.

  Nyt, kun kaikki työ (tai no, suurin osa siitä) on tehty, tunnen itseni hiukan masentuneeksi. Erään planeetan tekeminen oli mielenkiintoista ja innostavaa, yksi parhaista asioista, mitä olen koskaan tehnyt. Nyt täytyy äkkiä keksiä jokin uusi projekti täyttämään sen jättämää tyhjiötä. Onneksi miulla niitä riittää.

 Olen tietenkin myös iloinen ja ylpeä, vau, mie tein itse oikean kirjan, toteutin haaveen, joka miulla on ollut viisivuotiaasta lähtien. Vaikka nyt kun katsoo, löytää miun kirjasta monia paranneltavia kohtia, olen mie silti sitä mieltä, että siitä tuli HIENO.

Blogin pitäminen alkaa käydä merkityksettömäksi, joten se hiljenee nyt. Ainakin siihen asti, että saan näyttelyni pidettyä. Laitan siitä sitten kuvia tänne ja ehkä myös valmiista kirjasta.

 Näyttely on 28.5. - 2.6. Joensuun pääkirjastolla, tervetuloa.

Ylpeä luoja luomustaan ihailee

Miun kirja tuli juuuri painosta! Ykkösversio tosin vasta, mutta silti! Ja se näyttää upeelta.

Odotus

Tällä viikolla on ollut paljon odottelua. Taitto on edistynyt hitaasti mutta eilen saimme kirjan vihdoin lähetyskuntoon. Ensi viikolla miun pitäisi siis saada siitä ensimmäinen koeversio käsiini (paitsi että maanantaina siitä tulostettiin jo yksi versio koulullakin). Nyt siis katsomme vain miltä värit ja muut näyttävät painettuina, tämän vedoksen avulla teen sitten lopullisen version. Kirjasta puuttuu vielä takakansiteksti, jonka hoidan pääsiäisloman aikana.

 Nytkin odottelen tässä äidinkielen tunnin alkua, kun ryhmänohjaustunteja ei ollutkaan ja tulin kouluun tuntia liian aikaisin. Tapan aikaa kirjoittamalla blogiin, vaikkei mitään asiaa olekaan.

Öög.

Loppusuoralla

Pitkästä aikaa.
 Nyt on kulunut yli viikko viimeisimmistä yo-kirjoituksista. Niiden aikaan en edistynyt opinnäytetyön kanssa mitenkään merkittävästi, joten blogi oli tauolla (mukavasti ilmoitan siitä näin jälkikäteen). Olo on mitä mainioin ja kevyin ilman opiskelutaakkaa ja voin keskittyä taas täysin opparin maailmaan.

 Olen saanut kirjan taiton lähes valmiiksi, ainakin ensimmäisen version. Samalla kirjoitin vihdoin tarinan lopulliseen versioonsa ja olen siihen ihan tyytyväinen. Tällä viikolla oli ongelmia I-talon InDesignin kanssa, joten en voinut käydä sitä läpi Mirjan kanssa. Ensi viikolla sitten. Toivon, että saisin taiton valmiiksi viimeistään seuraavalla viikolla.

 Kirjallinen on edennyt kauniisti. Kirjoittaminen on helppoa eikä vaadi enää niin paljon aikaa. Vielä puuttuvat tiivistelmät, lopetuskappale ja kirjan taitosta kertova osio. Sitten tietysti täytyy lisätä kuvat ja hienosäätää kokonaisuutta. Koska miulla ei kirjallisen ja taiton lisäksi ole enää muuta tehtävää, uskon, että saan kaiken valmiiksi hyvissä ajoin.

 Ai niin, sitten on tietysti näyttelysuunnitelman laatiminen. Näyttely itse on onneksi vasta toukokuun lopussa, eli sitä ehtii suunnitella deadlinen (20.4.) jälkeenkin. Haluaisin kehystää näyttelyyn tulevat työt, eli kehyskaupoille pitäisi rynnätä. Tai madella, sitten joskus.

Keväällä voi pyöräillä

Vaikka opinnäytetyömaalaukset ovatkin nyt valmiina, aion silti maalata jotain aina välillä, etteivät taidot ihan pääse ruostumaan (+ se tuo vaihtelua koneella istumiseen). Tänään halusin maalata jotain värikästä. Käytin tällaista miulle aika harvinaista väriyhdistelmää.

 Maalaaminen sujui mahtavasti, koin oikein kunnolla sen niin kutsutun taiteelle herkistymisen. Aika hurahti ihan huomaamatta ja ulkopuolinen maailma unohtui täysin. Harmi, ettei tällaista tapahtunut kuin pari kertaa itse opparimaalausten aikana, mutta eipä sitä lopputuloksesta edes erottaisi.
 Sujuvasti sujui myös kirjoittaminen tänään. Aloitin omasta työskentelystäni kirjoittamisen kirjallista varten ja tuntui siltä, että miun "writer's block" on vihdoin ja viimein häviämässä. Tekstiä tuli yllin kyllin ilman mitään vaikeuksia.

 Eli eiköhän tämä projekti valmiiksi tule.

Maalausten jälkeen

Siinä siis kevään to-do-lista. Hmm.

Viimeinenkin valmiina

Viimeinen maalaus on valmis! Täättäätärätätäräträträtärtäräträeyötägfbhöäd

 Jätin viimeiseksi aukeaman, jonka maalaamisen kuvittelin kaikkein työläimmäksi ja varasin sen tekemiseen kaksi viikkoa aikaa. Ei siinä kuitenkaan mennyt kuin kaksi päivää luonnosteluun, kaksi maalaamiseen ja yksi tunti tussaamiseen. Olen siis viisi päivää edellä aikataulustani.

 Itse maalaus, kutsumanimeltään Pinta-aukeama, on tässä.

(klikkaamalla isoksi)

Tällä kertaa maalaaminen sujui hyvin, liiankin: olisin halunnut sen kestävän pidempään. Nyt kun kaikki maalaukset ovat valmiina, on miulla edessä melkein kaksi kuukautta pelkkää tietokoneella istumista. Pitänee sitten keksiä jotain muuta maalattavaa.

 Maskiaine oli kovettunut käyttökelvottomaksi, eli piti keksiä valkoisiin kohtiin jotain muuta. Käytin valkoista guassia, jolla olen aiemmin tehnyt tähdet.

 Alun perin aukeamalla oli vain yksi iso saari. Muutin sen kuitenkin tällaiseksi, sillä isot otukset pienillä saarilla näyttävät hauskemmilta. Ja halusin yhdistää tämän nelossivuun, jossa näkyy kaksi kuvan saarista:

Tällä sivulla kaikki otukset ovat vielä piilossa, tosin jos tarkkaan katsoo, näkee kasvien lomassa hännän ja kuonon.

 (Typerää elämää elävät nuo pinta-asukit. Oleskelevat pienillä saarillaan, jotka lipuvat ympäriinsä välillä toisiinsa törmäillen.)

 Tussasin kuvan ruskealla musteella. Halusin käyttää tähän, samoin kuin Kyläaukeamaan, värillistä mustetta.

 Zoomikuva havainnollistamaan. Miusta nää suurennoskuvat on hauskoja, joskus voisin tehdä sellaisen kuvakirjan, jonka kaikki kuvitukset on tehty 5 x 5 -sentin lappusille ja suurennettu A4-kokoon.

Etsi kuvasta Ssen!

14.

Sivun 14 evoluutio:

Ensimmäinen luonnos ensimmäisestä kuvakäsikirjoituksesta. Hyvin selkeä ja havainnollistava. (Tuolloin sivunumero oli vielä 13.)

 Sotkuinen väriluonnos.Tässä välissä olin ehtinyt suunnitella planeettaa ja otuksia tarkemmin ja "pelottava" sai uuden muodon.

 En ollut tyytyväinen sommitteluun ja mietin muita vaihtoehtoja.

Uusi väriluonnos. Päätin yksinkertaistaa taustan niin, että vesi ja taivas sulautuvat yhteen. Pidän tämän maalauksen dramaattisesta valosta mutta se ei oikein sovi kirjan tyyliin.

Viimeinen luonnos. Ei eroa paljoa edellisestä kuvasta.

Valmis! Puhekuplasta puuttuu vielä ökönen, lisään sen ehkä tietokoneella tai sitten maalaan myöhemmin. En ole tähän kuvaan kovin tyytyväinen, tähtiä tuli liikaa ja laineet näyttävät epäluonnollisilta. Toisaalta tykkään kuitenkin Ssenin asennosta ja ilmeestä.

Kärmes

Tällä viikolla opinnäytetyön tekeminen on tosiaan tökkinyt. Koko homma vain masentaa, enkä saa omasta mielestäni hyvää jälkeä aikaan. Maalatessakin olen ollut turhan varovainen pelätessäni, että työ menee pilalle.

 Kokeilin sitten maalata välillä ihan muita juttuja. Otin palan piirustuspaperia ja roiskin siihen väriä sen kummemmin suunnittelematta. Se oli rentouttavaa ja helpotti itse opparimaalaustenkin tekemistä.

 Keskiviikkona tein tällaisen maskiainetuhlailun. Halusin käyttää vähän likaisempia sävyjä, kun opparimaalauksissa värit ovat niin puhtaita ja kirkkaita.

 Sitten kokeilin Taiteilijan käsikirjasta lukemaani silhuetin teko-ohjetta, jossa kuva maalataan ensin pelkällä vedellä ja tiputellaan siihen sitten väriä. Tästä tuli aika tylsä, joten tein toisen maalauksen samalla tekniikalla.

 Torstaina sain sitten aloitettua sivun 14 maalaamisen. Etenin varovaisesti ja maalasin vain pohjasävyt. Perjantaina maalaaminen alkoi taas tuntua hyvältä ja sain koko työn valmiiksi. En ole siihen kuitenkaan ihan tyytyväinen, unohdin nimittäin käyttää maskiainetta alussa. Mutta muuten siitä tuli hyvä.

 Eilen saapuivat miun julisteet Kopijyvältä. Ovat vähän liian tummia, mutta en tiedä, viitsinkö tehdä mitään asialle. Oli nimittäin sellainen urakka niiden lähetyskuntoon laittamisessa.

 Ensi viikolla sitten aloitan VIIMEISEN maalauksen työstön (tai siis jatkan, on siitä jo monta luonnosta). Jos saan sen etuajassa valmiiksi, voisin käydä läpi jo valmiita töitä ja katsoa, josko jotain pitäisi parannella tai maalata uudestaan. Sitten onkin jäljellä "vain" kirjan taitto, kirjallinen osuus, näyttelyjärjestelyt ja -suunnitelmat ja tsiljoona muuta hommaa. Hah, no ei, on miulla asiat ihan hyvin hoidossa nyt.

Ssen-taivas

Englannin ja ruotsin kuuntelut ohi. 2/5 koetta tehty.

 Ja 12/14 opinnäytetyömaalausta tehty. Viime viikolla sain sivu viidentoista, eli Ssen-taivaan tehtyä. Yritin taas tehdä step-by-step-kuvasarjaa, jossa näkyy kaikki välivaiheet luonnoksesta valmiiseen työhön.

 Lopullinen luonnos. Tätä ennen olin tehnyt kaksi väriluonnosta ja muutaman asentokokeilun. Kuvassa Ssen ihailee tähtiä ja nostaa pudonneet henkselit ylös.

 Sama luonnos akvarellipaperille läpipiirrettynä. Tästä ei taida saada oikein mitään selvää.

 Kuva näyttää melkein samalta kuin äsken, mutta tässä vaiheessa lisäsin siihen maskiaineen. Pari isoa tähteä ja Ssenin silmät + hampaat jäävät valkoisiksi.

Väriä. Taivaan ensimmäinen kerros.

 Ja sitten unohtuikin dokumentointi. Taivaassa on nyt kolme kerrosta väriä ja Ssenissä yksi. Lisäsin yläreunaan pienen avaruusläiskän.

 Varjostusta ja taivaan muokkailua.

 Mitäs tässä... aa, lisää varjoja, Ssenin suu, kulmakarvat ja silmänaluset.

 Jaaaa dokumentointi unohtui taas. Tässä kuitenkin valmis kuva. Maalasin tähdet valkoisella guassilla ja rajasin Ssenin ääriviivat Indian Inkillä.

 Tätä tehdessä miulla oli erittäin epävarma olo omasta työskentelystäni. En osannut sanoa, näyttääkö maalaus hyvältä vai huonolta, pitäisikö sille vielä tehdä jotain ja niin edelleen. Nyt, kun on jonkin aikaa maalaamisesta kulunut, näyttää tämä miusta ihan kelvolliselta, tai jopa hyvältä.
 Mietin, josko pitäisin vielä vähän maalaustaukoa ja yrittäisin olla katselematta töitäni. Ehkä miun silmät on vaan turtunut tähän tyyliin. Tai sitten voisin maalata entistä enemmän, kaikkea asiaankuulumatonta, kunhan vain liikuttaisin sivellintä. Saisin tuntumaa maalaamiseen ja pääsisin irti rutiininomaisesta puurtamisesta.
 Toisaalta töitä on enää kaksi jäljellä. Toinen on pinta-aukeama, joka eroaa muista sivuista. Jospa suunnittelisin sitä tehden samalla pieniä maalaustestejä ja sen sellaisia.

 Aikataulussa on kuitenkin pysyttävä. Helmikuun loppuun asti on aikaa tehdä loput kaksi maalausta, sitten maaliskuussa taitto ja kirjallinen osuus, huhtikuun alussa viimeistely ja näyttelysuunnitelma.

Ihmis-Ssen v. 2

Jatkoin ajatusleikkiä Ssenistä ihmisenä ja piirsin hänet tällä kertaa miehekkäämpään hahmoon. Tuhersin luonnoksen tussilla ja väritin sen tuskallisen rumasti Photoshopilla.

(Miehekkäämpi=pidempi hame!)

 Pitäisiköhän opparin jälkeen tehdä sarjakuva ihmis-Ssenin seikkailuista? No ei kyllä, tuskin haluan enää ajatellakaan koko tyyppiä tämän urakan jälkeen.
 Miun tauko on mennyt vähän päin honkia mutta syytän siitä kakkosseminaaria, johon miun on pitänyt väsätä PowerPointia. Sen seurauksena olen joutunut tuijottelemaan maalauksiani melkeinpä entistä enemmän... Mutta ainakaan en ole maalannut mitään uutta.
 Ja tämänkin kuvan väänsin kotona, vapaa-ajallani, vaikkei pitäisi edes ajatella opinnäytetyötä. No, torstain ja perjantain pidän ainakin ihan rehellistä opinnäytetyölomaa.

Stressad, stressat, stressade

Puuh, olipa kamala viikko.

 Kirjoitukset lähenevät ja stressi kasvaa sitä mukaa. Tein viime viikonloppuna harjoituksen vuoksi vanhan ruotsin yo-kokeen, eikä se mennyt läheskään niin hyvin, kuin olisin kuvitellut. Tapani mukaan masennuin tästä ja päässäni alkoi pyöriä epämiellyttäviä ajatuksia kirjoituksista ja niiden arvosanoista. Pieni ääni päässäni yrittää sanoa, että sehän oli vain harjoituskoe, johon en ollut lukenut ollenkaan ja oikea koe menee paremmin, mutta sitten toinen ääni sanoo: "Paras aloittaa henkinen valmistautuminen c:hen."

 Opinnäytetyönkin kohdalla piiskaan itseäni tekemään enemmän ja paremmin. Tavoitteeni tälle viikolle oli yksi maalaus ja portfolion saaminen valmiiksi mutta sen sijaan kiristin tahtia ja tein kolme maalausta. Ja kaikki näyttivät huonoilta. Jopa vanhemmat työt, joihin olin tyytyväinen, näyttävät nyt hirveiltä. En saa öisin nukuttua, kun enkun kieliopit ja opparin aikataulut pyörivät päässä. Viime yönä näin unta, jossa laskin pikkuveljeni kanssa mäkeä miun opinnäytetyömaalauksilla...

 Joten, etten nyt ihan lopullisesti sekoaisi ja romahtaisi, päätin pitää ensi viikon lomaa maalaamisesta. On koeviikko, joten keskityn matikkaan ja ruotsiin. Plus tietenkin seminaari, johon pitää päivittää Power Pointti. Mutta se saa olla ainoa opinnäytetyöhön liittyvä asia, jonka teen. Sitten ensi viikon jälkeen katson aihetta tuorein silmin.

 Tauko!

Ihmis-Ssen

Mietinpähän huvikseni, millainen Ssen olisi ihmisenä.

 Piirsin hänet tytöksi ihan vain hameen takia, Ssenillä ja muilla samaan lajiin kuuluvilla kun ei ole kuin yksi sukupuoli. Nyt kun jälkeenpäin miettii, olisin voinut tehdä hahmosta vähän androgyynimmän oloisen. Ei sillä, että asialla olisi kauheammin mitään merkitystä, kunhan lämpimikseni mietin hölmöjä.

 Alun perin Ssenin hahmoa miettiessäni miulla oli visio punkkaritytöstä (no niin, tässä syy siihen, miksi piirsin tytön!), kiltistä ja uteliaasta sellaisesta. Levähame/henkselikokonaisuus juontuukin juuri tällaisesta asukokonaisuudesta, jonka piirsin. Ja "harjas" Ssenin päässä on kuin irokeesikampaus.

 Ja maailma, jossa Ssen asuu: kyläyhteisö ilman johtajaa, kaikki ovat saman arvoisia. Uskontoja ei tunneta, joten ideaalisia konflikteja ei synny, sotia ei ole koskaan ollut eikä tule. Anarkia, eikös?

 Tasa-arvo yltää myös lajirajojen yli. Vaikka Ssenin laji on planeettansa ihminen, ei se silti korosta älyllistä ylivertaisuuttaan ja alista muista lajeja alapuolelleen. Kaikki lajit eivät ole kasvinsyöjiä, vaan saalistajiakin esiintyy (enimmäkseen pinnalla). Näin luonnon tasapaino säilyy ja kaikki toimii kuten pitääkin.

 Voisi siis sanoa, että Planeettaa luodessani luon omaa ihannemaailmaani.

 Kuten usein käy, lastenkirja kätkee sisäänsä jonkin monimutkaisemman sanoman. Mie osittain haluankin, omalla tavallani, yrittää vaikuttaa ihmisiin. Toivottavasti tätä ei nyt ajatella hirveänä viherpiipertäjäpropagandana. Toki kirjan voi lukea ihan sellaisena kuin se päällisin puolin on: kertomuksena kuvitteellisesta planeetasta ja elämän esiintymisen mahdollisuudesta avaruudessa.

Kolme

 Jaahas, mitenkäs tämä viikko menikään. Tavoitteena oli saada nelossivu valmiiksi (tehty), kirjoittaa teorian kuvitusosio (noh, ainakin aloitin), aloittaa uutta sivua (jeps) ja saada portfolio valmiiksi (sivunumeroita vaille valmis on). Ruotsin aineet kirjoitin, tein Kant-muistiinpanot mutta yo-juttuja en tehnyt lainkaan. Ihan ok kai. Nelossivuun meni vähän turhan paljon aikaa mutta pysyin silti aikataulussa.
 Viikonloppu on kyllä hyvä asia olla, sillä perjantaisin tuntuu aina siltä, että opinnäytetyö pursuaa korvista. Nyt vielä, kun on lukiotunteja välissä, sitä ei edes tarvitse täyspäiväisesti tehdä, toisin kuin ensi jaksossa. Sitten on kyllä pakko pitää välillä kunnon kahvitaukoja. Onneksi innolla odottamani yo-kuuntelut koittavat tuota pikaa ja puhkaisevat pienen henkireiän puurtamiseen.

 Ensi viikko: portfolion viimeistely, kymppisivun maalaus, kuvitusosuuden kirjoittaminen (käy kirjastossa!) ja hmm... en taidakaan asettaa muita tavoitteita. Sitten jos saan nämä tehtyä, voin aloittaa seuraavaa sivua tai tehdä aivotyöskentelyä kirjallista varten. Nyt viikonloppuna koitan kirjoittaa vähän.

(Superzoomikuva yhdestä kyläaukeaman luolista)

Saarten maalaamisen tuska ja sinnikkyyden palkkio

Tämän viikon haasteena oli saarisivu, eli kirjan neljäs sivu. Haasteena siksi, että se ei meinannut oikein onnistua.
 Aloitin työskentelyn piirtämällä melko epätarkan luonnoksen ("Tussatessa paranee."), jonka sitten läpipiirsin akvarellipaperille. Ryhdyin maalaamaan ilman kummempia suunnitelmia ja, no, lyhyesti sanottuna siitä ei tullut hyvä. Olin melko pettynyt.

(Yläreunan tumma alue on myöhemmin tehtyä kokeilua, kuvittele, että paperi on siitäkin epämääräisen siniharmaa)

 Olin ostanut viikonloppuna uusia akvarellinappeja, kaksi sinistä, jotka eivät ole ihan samaa sävyä kuin aikaisemmat siniseni. Värisävyt siis poikkeavat tässä muista sivuista, kun en edes tajunnut tehdä kunnollisia sekoituksia. Kaikki näyttää kaksiulotteiselta, en saanut tehtyä tähän hyvää tilallisuuden tuntua. Lisäksi maalaustyyli ei näytä tarpeeksi "akvarellimaisen keveältä ja läpikuultavalta".

 Kun olin päässyt yli epäonnistumisen tuottaman masennuksen, kirjasin ylös kaiken, mikä tässä maalauksessa oli vikana. Muistiinpanojen pohjalta ryhdyin luonnostelemaan uutta versiota. Siihen menikin pari päivää, sillä halusin saada lopputuloksesta mahdollisimman hyvän.

 Tähän luonnokseen olin jo tyytyväinen. Käytin enemmän maskiainetta ja sain taivaasta ja pilvistä paremman näköiset. Vähensin myös uuden indigon käyttöä, mikä vaikutti harmauteen. Tämä maalaus näyttää jo ilmavammalta.

 Sitten ryhdyin pelokkaana tositoimiin. Otin kuvia joka vaiheesta ihan siltä varalta, että sattuisin epäonnistumaan (ja siksi, että Mirja oli juuri äskettäin painottanut dokumentoinnin tärkeyttä).

 Tein maskiaineella aaltoja ja pilviä sekä tuttuun tapaan muutaman ison tähden.

 Seuraavaksi maalasin taivaan ja veden. Väritys poikkeaa luonnoksesta, mutta olin juuri tutkinut Taiteilijan käsikirjan akvarelliosiota ja maalasin veden sen ohjeiden mukaan. Lisäksi Tove Janssonin upeat akvarellit vaikuttivat hieman, niitä katseltuani halusin itsekin yrittää saada töihini enemmän raikastavaa valkoista pintaa.

 Ja, no, sitten unohdin kuvata seuraavan vaiheen mutta tässä on kuva valmiista työstä.

 Olen tähän tyytyväinen. Ehkä etummaisia saaria olisi voinut vielä vähän miettiä, ne eivät ole yhtä maalaukselliset kuin tausta, mutta täytyyhän tässä nyt jotain tussattavaakin olla.

 Aikaa siihen meni, mutta taas kerran opin, ettei heti pidä luovuttaa!

Värikäs vedenalainen maailma

Kahdeksan maalausta tehtynä, kuusi jäljellä. Sain tällä viikolla tehtyä kaiken, mitä pitikin. Tosin teoriaosuutta en saanut kirjoitettua, koska olin unohtanut lähdekirjallisuuden kotiin, mutta löysin tikulta ennen lomaa kirjoittamani dokumentin, jossa oli melkein sivullinen tekstiä. Leikitään, että kirjoitin sen tällä viikolla...
 Kyläaukeamassa oli paljon työtä mutta hyvä siitä tuli. Paljon värikkäämpi kuin muut työt, pistää silmään. Mutta ainakin toinen väripommi on vielä tulossa, se ehkä tasapainottaa.

 (Kuvassa osa maalauksesta tussaamattomassa vaiheessa.)

 Tähän työhön menikin melkein koko viikko. Torstaina aloitin seuraavaa sivua, viitosta. Sain sen tänään valmiiksi.

 Aika yksinkertainen sivu tuon edellisen jälkeen. Tämä on miusta maalausteknisesti onnistunut, vesi näyttää hyvältä. En sitten tiedä väreistä, ne ovat ehkä liian vaaleat. Tai sitten se vain näyttää siltä, kun nyt on työskennellyt suurten värimäärien parissa. 

 Aloitin tänään vielä uutta sivua, nelosta. Hienosti takaperoisessa järjestyksessä maalaan näitä. Tein 1:1 luonnoksen ja väritin sitä vähän, luultavasti tänään tai maanantaina aloitan lopullisen version tekemisen.

 Ensi viikolla: nelossivu loppuun, aloita kolmossivua (vaihtoehtona kymppisivu), kirjoita teorian kuvituskohta, saa portfolio valmiiksi (niin pitkälti kuin on mahdollista). Opinnäytetyöhön liittymättömät: kirjoita 3 ruotsin ainetta, aloita estetiikan esitelmää, tee ruotsin harjoitus-yo, kuuntele englannin yo-kuuntelu (tai no, ainakin tee ne mitä jaksaa).

Piips

Tajusin, etten mie ole koskaan laittanut tänne blogiin esille tuota kuvaa, josta tein miun blogikuvakkeen. Se on yksi ensimmäisistä hahmosuunnitelmista, jotka mie opinnäytetyötä varten tein. Taitaa olla maalattu joskus viime kesänä.

 Alunperin ideana oli suunnitella paljon erilaisia liskomaisia otuksia, jotka elävät planeetan vedenpäällisellä osastolla, mutta jotenkin olin ehtinyt jo unohtaa sen. Ehkä tämä kuva taas muistuttaisi alkuperäiset suunnitelmat miun mieleen, sillä tällä hetkellä olen vähän hakoteillä. Olen miettinyt liikaa avaruusmaisemia ja unohtanut itse planeetan miljöön suunnittelun. Vesimaailma on aika hyvin hallussa, mutta saaria pitää vielä hioa. Nyt lähden taas liskolinjalle ja unohdan kävelevät puut ja muut turhuudet.
 Olen uhrannut viimein ajatuksia kirjan nimellekin. Koska planeettani väki on melko yksinkertaista sakkia, ei heillä varmaankaan riitä mielikuvitusta keksiä nimeä asuinpaikalleen. Siellä ollaan vasta siinä sivilisaation kehityksen vaiheessa, jossa taivas on tilkkutäkki täynnä pieniä reikiä ja aurinko veneessään matkaava jumalolento (tosin planeetalla ei tunneta uskontoja eikä näin ollen jumaliakaan). Pelkkä Planeetta? Harmi, ettei suomen kielessä käytetä artikkeleita, sillä A Planet kuulostaisi paremmalta. Eräs planeetta? Muuan planeetta? Planeetta vain. Planeetta jossain. Joku planeetta.

 Öh, mutta mitäs mie teinkään tällä viikolla? Maalasin sen ennen lomaa aloittamani sivun loppuun ja aloitin seuraavan maalaamista. Se onkin työläs sivu, paljon pientä piperrystä. Väliin voisin huomauttaa, että miulla on nyt 6 maalausta valmiina. Eli melkein puolet! Kun tuo keskeneräinen valmistuu, tasan puolet (vaikkakin ykkössivusta puuttuu vielä osa mutta unohdetaan se)! Kuvia en muistanut ottaa, ensi viikolla yritän. Lisäksi kirjoitin teoriaosuutta. Miulla on sitä nyt kokonainen kappale valmiina! Eli puoli sivua. Eli ehkä yksi kymmenesosa koko hommasta...
 Työlista ensi viikolle: Maalaa sivu 7 valmiiksi, aloita uutta sivua, ota valokuvia myös keskeneräisistä töistä, kirjoita toinen kappale teoriaa (ainakin aloita), skannaa töitä portfolioon ja jatka sitä.
 Hei, ensi viikon kohdalla miun kalenteri näyttää tyhjää lääkärikäyntien osalta! Yksiä tuloksia tosin odottelen mutta ehkä ne eivät saapuessaan pakottaisi minua kiiruhtamaan sairaalaan tökittäväksi. Häiriövapaa viikko siis, vaihteeksi.